Junakalustomme
Ukko-Pekka 1009
Raskas pikajunaveturi Hr1 (ennen vuoden 1942 sarjamerkintäuudistusta P1) eli tuttavallisemmin Ukko-Pekka oli Suomen rautateiden suurin ja voimakkain henkilöliikenteen höyryveturi.
Raskas pikajunaveturi Hr1 (ennen vuoden 1942 sarjamerkintäuudistusta P1) eli tuttavallisemmin Ukko-Pekka oli Suomen rautateiden suurin ja voimakkain henkilöliikenteen höyryveturi.
Hr1-veturityyppiä rakennettiin kaiken kaikkiaan 22 kappaletta Lokomon ja Tampellan konepajoilla vuosina 1937-1957.
"Ukko-Pekoille" oli selkeä tilaus, sillä vanhemmat Hv1–-Hv3-veturit eivät enää suorituskyvyltään riittäneet pikajunien vetäjiksi.
VR tilasi aluksi Lokomolta kaksi prototyyppiä huomattavasti vanhoja veturimalleja kookkaampaa veturia. Nämä numerot 1001 ja 1002 valmistuivat vuoden 1937 jälkipuoliskolla. Prototyyppisarja sai jatkoa neljän veturin verran (Nro:t 1000, 1003, 1004 ja 1005) vuosina 1939-1940. Seuraavat kuusi veturia (Nro:t 1006-1011) valmistuivat vasta sodan jälkeen vuosina 1948-1949. Sitten oli vuorossa kahdeksan lisäveturin sarja vuonna 1955 (Nro:t 1012-1019). Vielä vuonna 1957 valmistui kaksi rullalaakeroitua Ukko-Pekkaa (Nro:t 1020 ja 1021).
Ukko-Pekat olivat pikajunien tärkeimpiä vetäjiä raskaasti kiskotetuilla radoillamme vuoteen 1963 saakka, jolloin dieselveturit alkoivat vähitellen tulla enemmistöksi.
Nykyisin on liikenteessä vain tämä yksi Ukko-Pekka; suurin osa niistä on kuitenkin säilynyt muulla tavoin.
Veturi 1009 edustaa toisen maailmansodan jälkeisen pula-ajan veturituotantoa. Tämän johdosta siinä on alumiiniset numerot ja numerolaatat messinkisten laattojen sijasta. Muilta osiltaan 1009 on tyypillinen sarjansa edustaja.
1009 kunnostettiin Pieksämäen vanhalla veturitallilla uuden omistajansa Nigel Sillin toimeksiannosta ja kustannuksella. Veturi hyväksyttiin uudelleen rautatieliikenteeseen vuonna 1993. Uuden kautensa neitsytmatkan Hr1 1009 teki 22.5.1993 Pieksämäeltä Joensuuhun ja takaisin. Nykyisin Ukko-Pekka 1009 veturilla on oma pilttuu Kouvolan varikolla ja sillä liikennöidään eri puolilla Suomea noin 10.000 km vuodessa.
Teknisiä tietoja
Valmistettu yhteensä 22 kpl
Suurin nopeus 110 km/h
Valmistaja Lokomo, Tampella, valmistusvuodet 1937 - 1957
1009:n valmistumisvuosi: 1948 / Lokomo
Pituus 22,25 metriä , paino työkunnossa 155 tonnia , indikoitu teho 1591 hv
Veturin pyöräjärjestys 4-6-2 ("Pacific"), vetopyörän halkaisija 190 cm ja paino 1 000 kg
Tulistetun höyryn lämpötila 350°C
Tenderin hiilitila 9 tonnia , vesitila 27 m3
"Ukko-Pekoille" oli selkeä tilaus, sillä vanhemmat Hv1–-Hv3-veturit eivät enää suorituskyvyltään riittäneet pikajunien vetäjiksi.
VR tilasi aluksi Lokomolta kaksi prototyyppiä huomattavasti vanhoja veturimalleja kookkaampaa veturia. Nämä numerot 1001 ja 1002 valmistuivat vuoden 1937 jälkipuoliskolla. Prototyyppisarja sai jatkoa neljän veturin verran (Nro:t 1000, 1003, 1004 ja 1005) vuosina 1939-1940. Seuraavat kuusi veturia (Nro:t 1006-1011) valmistuivat vasta sodan jälkeen vuosina 1948-1949. Sitten oli vuorossa kahdeksan lisäveturin sarja vuonna 1955 (Nro:t 1012-1019). Vielä vuonna 1957 valmistui kaksi rullalaakeroitua Ukko-Pekkaa (Nro:t 1020 ja 1021).
Ukko-Pekat olivat pikajunien tärkeimpiä vetäjiä raskaasti kiskotetuilla radoillamme vuoteen 1963 saakka, jolloin dieselveturit alkoivat vähitellen tulla enemmistöksi.
Nykyisin on liikenteessä vain tämä yksi Ukko-Pekka; suurin osa niistä on kuitenkin säilynyt muulla tavoin.
Veturi 1009 edustaa toisen maailmansodan jälkeisen pula-ajan veturituotantoa. Tämän johdosta siinä on alumiiniset numerot ja numerolaatat messinkisten laattojen sijasta. Muilta osiltaan 1009 on tyypillinen sarjansa edustaja.
1009 kunnostettiin Pieksämäen vanhalla veturitallilla uuden omistajansa Nigel Sillin toimeksiannosta ja kustannuksella. Veturi hyväksyttiin uudelleen rautatieliikenteeseen vuonna 1993. Uuden kautensa neitsytmatkan Hr1 1009 teki 22.5.1993 Pieksämäeltä Joensuuhun ja takaisin. Nykyisin Ukko-Pekka 1009 veturilla on oma pilttuu Kouvolan varikolla ja sillä liikennöidään eri puolilla Suomea noin 10.000 km vuodessa.
Teknisiä tietoja
Valmistettu yhteensä 22 kpl
Suurin nopeus 110 km/h
Valmistaja Lokomo, Tampella, valmistusvuodet 1937 - 1957
1009:n valmistumisvuosi: 1948 / Lokomo
Pituus 22,25 metriä , paino työkunnossa 155 tonnia , indikoitu teho 1591 hv
Veturin pyöräjärjestys 4-6-2 ("Pacific"), vetopyörän halkaisija 190 cm ja paino 1 000 kg
Tulistetun höyryn lämpötila 350°C
Tenderin hiilitila 9 tonnia , vesitila 27 m3
Vaunumme
Vuonna 1990 lähti Suomesta matkaan kolme vanhaa Helsingin paikallisliikenteen puupaneloitua vaunua määränpäänään Englanti. Vaunujen täydelliset muutostyöt tehtiin siellä ja ne tulivat valmiiksi syyskuussa 1996. Vaunut palasivat Suomeen marraskuussa 1996. Tuloksena on idän pikajunan tunnelmaan sisustetut kahvilavaunu, baarivaunu ja salonkivaunu. Lisäksi keväällä 2019 valmistui alun perin Pasilan konepajalla 1898 rakennetun 100-paikkaisen vaunun remontti; tämä vaunu sisustettiin lähiliikennepenkeillä, jotka oli aikoinaan purettu Englantiin muutostöihin viedyistä vaunuista. Kesällä 2020 ostimme VR-Yhtymä Oy:ltä 4 kpl sinisiä teräskorisia matkustajavaunuja.
Matkustajavaunumme:
Vaunuissa on sähkövalaistus ja puulämmitteinen (teräskorisissa vaunuissa öljypolttimella) kiertovesilämmitys ja/tai sähkölämmitys.
Vaunuissa ei kuljeteta lemmikkieläimiä.
Vuonna 1994 perustettiin Höyryveturimatkat 1009 Oy operoimaan ja vastaamaan höyryjunan markkinoinnista ja toiminnasta. Yhtiön kotipaikka on Kouvola.
Matkustajavaunumme:
- 72-paikkainen kantri-baarivaunu vuodelta 1949
- 62-paikkainen mahonkisisustettu kahvilavaunu vuodelta 1950
- 48-paikkainen Ukko-Pekka salonkivaunu vuodelta 1950
- 100-paikkainen päivävaunu jonka alusta vuodelta 1898
- 2 kpl 80-paikkaisia sinisiä teräskorisia vaunuja (Ein)
- 46-paikkainen sininen teräskorinen vaunu (Eipt)
- 46-paikkainen sininen teräskorinen konduktöörinvaunu (Efit)
Vaunuissa on sähkövalaistus ja puulämmitteinen (teräskorisissa vaunuissa öljypolttimella) kiertovesilämmitys ja/tai sähkölämmitys.
Vaunuissa ei kuljeteta lemmikkieläimiä.
Vuonna 1994 perustettiin Höyryveturimatkat 1009 Oy operoimaan ja vastaamaan höyryjunan markkinoinnista ja toiminnasta. Yhtiön kotipaikka on Kouvola.
|
|
|
|
|
|
|
|
Veto-Jussi
Veto-Jussi eli Tve1 numero 408 on vuonna 1962 valmistunut dieselkäyttöinen vaihtoveturi.
Teknisiä tietoja:
Valmistaja Saalasti / Turengin Sokeritehtaan konepaja
Valmistusvuodet 1958-63
Valmistettu yhteensä 30 kpl
Huippunopeus 30 km/h
Paino 18,4 t
Pituus 7 150 mm, leveys 3 080 mm, korkeus 3 440 mm
Pyörästö B, pyörästön pituus 3 000 mm, pyörän halkaisija 960 mm
Suurin akselipaino 9,6 t
Vaihteisto Voith L 33 U
Moottori Deutz F8L-614, moottorin teho 115 hv
Teknisiä tietoja:
Valmistaja Saalasti / Turengin Sokeritehtaan konepaja
Valmistusvuodet 1958-63
Valmistettu yhteensä 30 kpl
Huippunopeus 30 km/h
Paino 18,4 t
Pituus 7 150 mm, leveys 3 080 mm, korkeus 3 440 mm
Pyörästö B, pyörästön pituus 3 000 mm, pyörän halkaisija 960 mm
Suurin akselipaino 9,6 t
Vaihteisto Voith L 33 U
Moottori Deutz F8L-614, moottorin teho 115 hv
Tka7 ratakuorma-autot
Teknisiä tietoja:
Valmistusvuosi: 1985
Akselijärjestys: B (kaksi akselia joista molemmat vetäviä)
Akselipaino: 16,0 t
Moottori: Scania D 11
Teho: 130 kW
Voimansiirto (mekaaninen): Clark
Pyörästön pituus: 6 300 mm
Pyörän halkaisija: 960 mm
Paino työkunnossa: 28,0 t
Suurin nopeus: 80 km/h
Valmistusvuosi: 1985
Akselijärjestys: B (kaksi akselia joista molemmat vetäviä)
Akselipaino: 16,0 t
Moottori: Scania D 11
Teho: 130 kW
Voimansiirto (mekaaninen): Clark
Pyörästön pituus: 6 300 mm
Pyörän halkaisija: 960 mm
Paino työkunnossa: 28,0 t
Suurin nopeus: 80 km/h
|
|
